Kolumbia on ihmeellinen maa, ilman odotuksia se on yllättänyt meidät täysin. Lähes 8 miljoonan asukkaan pääkaupunki Bogota on aivan Andien juurella ja välistä pilvinen ja aurinkoinen. Aurinkosuojakerroin on laitettava päivittäin vaikkei ulkona juuri muuta kuin kävisikään. Maa on vihreän vehreä ja värejä täynnä. Hedelmiä, hyvää ruokaa, ystävällisiä ihmisiä ja paljon nähtävää, kuten Kultamuseo, tuhannet grafiitit, minibussit kaupungilla ja valtavat puistot.

Parasta kuitenkin Bogotassa on Amaya Lopezin perhe, joka vastaanotti meidät sydämellisesti ja näytti meille Bogotan monet kasvot. Clara (perheenäiti) piti huolen, että kaikki oli hyvin, Enrique (isä) jutusteli menneitä ja kertoi Kolumbian poliittisesta tilanteesta ja Camilo (poika) näytti meille kaupunkia ristiin rastiin. Isoäiti Dora on mahtava persoona, joka opetti meitä näkemään Kolumbiaa hänen kauttaan sekä nauttimaan elämän joka hetkestä tässä ja nyt. Toivottavasti näemme vielä heidät kaikki jonain päivänä.

Kolumbia on paljon kaikkea ja siksi myös rantoja ja Karibiaa. Viime viikon olemme viettäneet Santa Martassa ja Cartagenassa pohjoisrannikolla. Täällä ihmisten ihonväri on muuttunut selvästi tummemmaksi ja paikallinen murre myös erilainen. Ruoka on samantyyppistä, mutta eri lailla valmistettua. Välillä tuntuu siltä, että olemme paratiisissa, mutta se tunne valitettavasti häviää, kun tuhannet myyjät tyrkyttävät hierontaa, ruokaa, koruja, käsitöitä ym. joka ikisellä rannalla. Lisäksi Kolumbia ei ole kaikista turvallisimpia maita, joten ulkona ei paljon kannata liikkua pimeän aikaan. Mutta alamme jo selvästikin päästä perille paikallisista jujuista eli turhia ei kannata huolia. Tämähän on lopulta vain seikkailua!